Anna Amnell. Kirja-arvosteluja
Anna Amnell
info på svenska (Kirjasampo.fi)
http://www.nuorisokirjailijat.fi/amnell-anna.html
2015 Vaahteralaakson Aurora, Aurora 1-3. yhteisnide 1990-luvulla ilmestyneistä kirjoista.
Kirja-arvostelu vuonna 2015 kirjasta Aurora - Vaahteralaakson tyttö (1991):
http://tuhansiasivuja.blogspot.fi/2015/12/aurora-vaahteralaakson-tytto.html
-- kirjan kansi suorastaan hehkui tuota entisaikaa herkällä Auroran kuvallaan.kirjan kansi suorastaan hehkui tuota entisaikaa herkällä Auroran kuvallaan. --herkkä ja rohkea viisitoistavuotias suomalaistyttö, Pekkarisen tyttösarjan sankaritar.
--Kun kyseessä on tyttökirja, voisin kuvitella sen kohderyhmää kiinnostavan ennen kaikkea tarinan romanttisen puolen ja matkajännityksen. Kirjalla on kuitenkin paljon ulottuvuuksia, ensinnäkin sen historiakytkökset ja silloiset olot Suomessa, Toisaalta Auroran palvelijan rooli ja tarinan vauraiden nuorten joutilas elämäntyyli asetetaan tarinassa rinnakkain. Yhteiskuntaluokkien erot ovat selkeät.
Mielenkiintoinen sukellus hetkeksi toiseen aikakauteen, omiin tyttökirjavuosiin vuosikymmenten taakse ja sipaisuun yhteen Suomen historian vaiheeseen.
Kirjasta Aurora ja Pietarin serkut (1993):
Kaisa Kyläkoski: Lotta, Aurora ja Kaisa 29.1.2015 blogissa Sukututkijan loppuvuosi
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2015/01/lotta-aurora-ja-kaisa.html
Pirkko Pekkarisen Aurora ja Pietarin serkut on jatko-osa kirjalle Aurora, Vaahteralaakson tyttö, jota en ole lukenut. Tämä ei suuresti haitannut Bulevardin varrella syksyllä 1905 asuvien ihmisten vaiheiden seuraamista. Päähenkilöinä ovat 13-vuotias Olga ja 17-vuotias Aurora, joista erityisesti ensiksimainittu on onnistunut tavanomaista elävämpänä hahmona. Ajan poliittista henkeä on mukana sivujuonessa ja päähenkilöt on työnnetty myös suurlakon joukkojen puristukseen
Kirjasta Aurora ja Pietarin serkut (1993):
21.2.2010 Nuortenkirjat: Aurora ja Pietarin serkut, Pirkko Pekkarinen
http://sininenrooli.blogspot.fi/2010/02/nuortenkirjat-aurora-ja-pietarin-serkut.html
Kirja sivuaa historiaa yleensäkin ja siinä huokuu osa Helsingin menneisyyttä viehättävänä fiktiona. Teksti on selkeätä ja sitä on kiva lukea. Tarina vie mukanaan ja kirjan lukee kahdessa illassa, 173 sivua.
Kirja-arvosteluja 1990-luvulla:
"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991]
"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa." Kerttu Manninen[Aurora - Vaahteralaakson tyttö]
"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla."
Eila Jokinen [Aurora ja Pietarin serkut]
"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela [Aurora-vaahteralakson tyttö 1991 ja Aurora ja Pietarin serkut 1993]
"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]
"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa [Aurora ja Molly 1999]
2000-
Anna Amnell "--on aiemmissa kirjoissaan paneutunut innostuneesti ja asiantuntevasti 1800- ja 1900-luvun vaihteen historiaan. Valtiollisen historian ohella kirjailijaa kiinnosti Aurora-kirjoissa elämäntapojen ja kulttuurivirtausten tarkastelu. Nyt Amnell on paneutunut 1500-luvun eurooppalaiseen historiaan. --Amnellin kirjan seikkailujuoni seurailee historian mahdollisuuksia, kuvittelee ja keksii toden rajoissa." Ismo Loivamaa [Kyynärän mittainen tyttö 2004]
"Toisen keskeisen näkökulman kirjaan [Lucia ja Luka] tuo rohkea ja Lucian tavoin seikkailunnälkäinen Luka. Vauhdikkaaseen ja romanttiseen juonikuvioon, jossa varkaat suunnittelevat Lucian lisäksi Katariina Jagellonican ryöstöä, joutuu mukaan myös Juhana-herttua. Taustalla häämöttää itse Iivana Julma." Anne Volanen [Lucia ja Luka 2013]
"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä --Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni --taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin. --"
Kaarina Kolu [Kyynärän mittainen tyttö 2004]
"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä."
Teresia Volotinen [Pako Tallinnaan 2006]
[Amnell] on sommitellut myöhäiskeskiaikaan sijoittuvan kehitystarinansa kunnianhimoisesti, elävöittäen aikakautta tarkkaan harkituin yksityiskohdin - uuvuttamatta lukijaansa liiallisella tiedolla, vuosiluvuilla ja muilla detaljeilla. Suomen historiaan Lucian seikkailut linkittyvät Juhana-herttuan kautta.--" Päivi Heikkilä-Halttunen (Kyynärän mittainen tyttö 2004]
Ks. myös Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13. [Aurora-kirjat, myös 2. osassa]
Lue lisää..
Filosofian maisteri Pirkko Anna Amnell (vuoteen 1998 Pekkarinen) on ollut kotiäitinä, opettajana, vapaana toimittajana ja kirjailijana.
Anna Amnell vietti lapsuus- ja kouluvuotensa Iisalmessa ja oli AFS-vaihto-oppilaana USA:ssa. Hän on asunut Kyproksella ja Kanadassa, ja hänellä on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus. 1990-luvulla ilmestyneet Aurora-kirjat kertovat suomalaistytön elämästä Helsingissä ja Torontossa sortovuosien aikana. Lucia Olavintytär -kirjat sijoittuvat 1500-luvun Ruotsi-Suomeen ja Eurooppaan. Anna Amnell asuu Helsingissä ja on tutkinut usean vuoden ajan 1500-luvun historiaa. Tietoa Anna Amnellista myös Nuorisokirjailijoiden kirjailijamatrikkelissa www.nuorisokirjailijat.fi Kirjat Aurora-kirjat: Nimellä Pirkko Pekkarinen: Aurora, vaahteralaakson tyttö, Kirjapaja 1991, 2.p. 1992 Aurora ja Pietarin serkut, Kirjapaja 1993 Aurora ja villikyyhkysten aika, Kirjapaja 1995 Nimellä Anna Amnell: Aurora ja Molly, Kirjapaja 1999 Lucia Olavintytär -kirjat: Kyynärän mittainen tyttö, Lasten Keskus 2004 Pako Tallinnaan, Lasten keskus 2006 Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika, BoD 2013 |
Anna Amnell lives in Helsinki. She lived her childhood and school years in the rural area of Finland. She was an AFS-exchange student to the United States, was in Cyprus in 1974 and lived in Canada during the 1980s. She has Master's degree from the University of Helsinki and has been a house-wife, and worked as a free lance journalist and teacher. She started writing fiction in her fifties. Anna Amnell is member of The Union of Finnish Writers, Writers in Helsinki and Finnish Writers for Children and Young People. She is married and has three adult children.
Author's picture: Turun Tietokuva A notice in a guidebook for Finnish elementary teachers about Anna Amnell's fiction: "detailed description of history, milieu and manners. - - History brought to life." Härkönen & Karjarinta & Pakarinen (Editors): Non-fiction and fiction for elementary schools. Helsinki 1994.
"In Anna Amnell's "novel An Ell-Sized Girl (Kyynärän mittainen tyttö, 2004) the idea of difference is explored from the perspective of a short girl captured and taken to the court of Elizabeth I to live as a court dwarf." Kaisu Rättyä. virtualfinland.fi”
Anna Amnell tells us about her journey as a writer of children’s books from Italian renaissance to Turku castle through three books. Her heroine is Lucia, short in stature, who comes to the court of Duke John and Catherine Jagellon in Turku, in the middle of the 16th century. The background of the plot is a vast non-fiction part which deals with genetics and disturbances in growth, among other things. Besides Turku [Finland], Tallinn is also a scene of Amnell’s books, and the various ways of social behaviour are described, too.” Vuokko Jokinen – Summary. Tyyris Tyllerö , a Finnish journal of children´s culture 4/2013, a special Turku edition, Ismo Loivamaa, editor.
|
Lapsilukijat puhuvat:
"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati (Aurora. Vaahteralaakson tyttö, 1991, 1.painos)
" Anna Amnellin kirja Pako Tallinnaan on vauhdikas, eikä toimintaa puutu. Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt [!]ja nopeasti luettava. -- Kirja sopii ikäisilleni ja nuoremmille, koska teksti on suurta ja kuvia paljon. Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille ja pienestä jännityksestä pitäville." Vilma Ruoho, 13 v, Helsingin Sanomat 2006
Pitempiä otteita kirja-arvosteluista eri vuosilta:
Lucia Olavintytär- kirjat
Lucia ja Luka 2013:
2016 UUSIN!
Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa eli aliossa on pitkä arvio kirjastani.:
Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat. 24.3.2016
"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---
Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
--tai lue lisää täältä
http://amnellanna.blogspot.fi/2016/04/jouko-gronholmin-kirja-arvostelu-turun.html
LUCIA JA LUKA
"Anna Amnellin uuden nuortenromaanin Lucia ja Luka (2013) alussa, Lucian perhe muuttaa Turkuun ja Juhana-herttuan uusi vaimo saapuu linnaan. Kolmas kaupunkiin saapuja on venetsialainen Luka. Amnellin aikaisempien Kyynärän mittainen tyttö -sarjan kirjojen tavoin maantieteellinen kuvaus on uusimmassakin rikasta. Aiemmin vauhti on otettu aikakauden suurista kaupungeista kuten Lontoosta ja Tallinnasta ja toisaalta Etelä-Suomen maaseudulta ja kylän kokoisesta Helsingistä. Tässä maailmassa 1500-luvun Turku on pieni kaupunki ja Turun linna "mahtava harmakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa". Lucian lyhytkasvuisuus, yläluokkainen tausta ja aikakauden tytöille harvinainen opillinen sivistys luovat lähtökohtaa linnakuvaukselle. Varkailta linnaan piilotetulle Lucialle linna on ympäristönä kaksijakoinen: hän joutuu viettämään pitkiä aikoja rouvainhuoneessa, mutta pääsee lopulta vierailemaan myös herttuattaren tiloissa.
Toisen keskeisen näkökulman kirjaan tuo rohkea ja Lucian tavoin seikkailunnälkäinen Luka. Vauhdikkaaseen ja romanttiseen juonikuvioon, jossa varkaat suunnittelevat Lucian lisäksi Katariina Jagellonican ryöstöä, joutuu mukaan myös Juhana-herttua. Taustalla häämöttää itse Iivana Julma,"
Anne Volanen artikkelissa Vankityrmiä ja renessanssin loistoa. Turun linnan historiaa lasten- ja nuortenkirjoissa. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 2-6.
”Lucia ja Lucan tapahtumat sijoittuvat renessanssiaikaan, 1500-luvun Turkuun. Matti Amnellin mustavalkoinen kuvitus siivittää mielikuvitustamme. Sivuja selatessani muistelen lapsuuteni ja nuoruuteni lukukokemuksia joita hyvä kuvitus aina sävytti. Saatoin tuijottaa joitakin kuvia kauan ja palata niihin aina uudelleen. Olen niitä lukijoita jotka haluavat lukea suosikkejaan useita kertoja. –
Kirja aukesi sivulle 49 missä luvun nimi on Elämää pannukakun laidalla. Onpa hauska otsikko. Eipä muuta kun tutustumaan luutunsoittajien, renkien, linnojen, hirsimökkien, hovipoikien ja rekien maailmaan.
Kirjapaino oli jo keksitty. Kiitos ja kumarrus kaikkien himolukijoiden puolesta. ”
Rita Ahonen, lue lisää Ritan blogista
Pako Tallinnaan 2006
"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä, mutta ottaa selkeän kriittisesti kantaa myös siihen, että 1500-luvulla tytöt saatettiin naittaa hyvin nuorina. Kirjan lopussa on vielä hyvä lähdekirjallisuusluettelo sekä sanasto, joista kummastakin on erinomaista hyötyä. --
Kaiken kaikkiaan teosta lukiessa huomaa, että Amnell on tarkkaan perehtynyt paikallishistorian lisäksi Ruotsin historiaan. Hän nivoo faktatiedon luontevasti romaaniin. Kirjan kuvitus on Matti Amnellin, ja siitä kuvastuu historiallisen tiedon hyödyntäminen.--"Toivottavasti saamme tulevaisuudessa lukea lisää Luciasta ja hänen seikkailuistaan." Teresia Volotinen Virikkeitä-lehdessä (Virikkeitä 4/2006, sivut 45-46)
"Orvolla Maragaretalla on kiire karkuun äitipuolen valitsemaa sulhasta, joka voisi olla hänen isänsä. Margaretalla on sitä paitsi salainen poikaystävä. On mukavaa seurata vaihteeksi viatonta ja idealistista teiniromanssia.
Menneisyydestä löytyy paljon rumaa, jolta lapsilukijan soisi säästyvän. Amnell on samaa mieltä. Hän ei juutu selvittelemään kamaluuksia, eikä muutenkaan jämähdä historiallisen nippelitiedon selostamiseen. Pienikään lukija ei ehdi kyllästyä."
Natalia Laurila: "Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan". Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten Keskus 2006. 136 sivua. Vihdin Uutiset, sunnuntaina 26. marraskuuta 2006, sivu 5.
Ilahduin kovasti, kun näin Harry Potter -kuumeen ollessa kovimmillaan arvostelun Lucia Olavintyttären uusista seikkailuista eli kirjastani "Pako Tallinnaan" [2006] Helsingin Sanomissa. Ja paikkakin oli paras mahdollinen - sarjakuvien vieressä Lasten osastossa.
Arvostelijana on Vilma Ruoho, joka edustaa niitä henkilöitä, joille ensisijaisesti olen kirjoittanut. Vilma on 13-vuotias tyttö. Niin kuin aina hyvässä kritiikissä hän kertoo ensin kirjasta ja esittää sitten loppuarvion. En ole koskaan ilahtunut näin paljon kritiikistä. Viimeisessä kappaleessa Vilma kirjoittaa:
" Anna Amnellin kirja Pako Tallinnaan on vauhdikas, eikä toimintaa puutu. Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt [!]ja nopeasti luettava. -- Kirja sopii ikäisilleni ja nuoremmille, koska teksti on suurta ja kuvia paljon. Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille ja pienestä jännityksestä pitäville." Helsingin Sanomat 2006
Maria Loikkasen kirja-arvostelu
Maria Loikkanen kirja-arvostelu Pako Tallinnnaan -kirjasta Onnimanni-lehdessä
Kyynärän mittainen tyttö 2004:
Anna Amnell "--on aiemmissa kirjoissaan paneutunut innostuneesti ja asiantuntevasti 1800- ja 1900-luvun vaihteen historiaan. Valtiollisen historian ohella kirjailijaa kiinnosti Aurora-kirjoissa elämäntapojen ja kulttuurivirtausten tarkastelu. Nyt Amnell on paneutunut 1500-luvun eurooppalaiseen historiaan. --Amnellin kirjan seikkailujuoni seurailee historian mahdollisuuksia, kuvittelee ja keksii toden rajoissa." Ismo Loivamaa. Lapsen Maailma 2/2005
"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu? Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.
"-- kirja on hyvä ja lajityypiltään pitkään toivottu esimerkki helppolukuisesta historiallisesta varhaisnuortenkirjasta. Lyhyiden lukujen ja vaudikkaan juonen sommittelun ansiosta--[Kyynärän mittainen tyttö] tempaa hiukan kangerrellenkin lukuharrastustaan aloittelevan lapsen mielenkiinnon.-- [Amnell] on sommitellut myöhäiskeskiaikaan sijoittuvan kehitystarinansa kunnianhimoisesti, elävöittäen aikakautta tarkkaan harkituin yksityiskohdin - uuvuttamatta lukijaansa liiallisella tiedolla, vuosiluvuilla ja muilla detaljeilla. Suomen historiaan Lucian seikkailut linkittyvät Juhana-herttuan kautta.--" Päivi Heikkilä-Halttunen. Onnimanni 1/2005 "Suvaitsevaisuudesta historiallisesti":
"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä, nyt liikutaan esim. Gotlannissa, Lontoossa ja Tukholmassa. Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa. Suurimmalta osaltaan kertojanääni on Lucian, mutta väliin tarina fokusoituu myös aikuisten näkökulmasta. Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni.
[kirja] on kohderyhmälleen ennen muuta seikkailuromaani, jossa taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin. --" IBBY Finlandin julkaisun Kaarina Kolu. Virikkeitä 4/2004, ss 66-67:
"Sanasto ja kartta helpottavat lukemista ja antavat mukavasti lisätietoa historiannälkäisille. Nukketyttönä kohdeltavan Lucian kautta välittyy myös ajan naisenrooli vähäisine vaihtoehtoineen." Marika Uskali. Keskisuomalainen 23.7.2005 ja Savon sanomat 24.7.2005
Aurora-kirjat
"Lyhyetkin maininnat Anna Amnellin elämäntaipaleesta kuvastavat vilkasta ja usealle taholle suuntautunutta elämää. Opiskelu niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, vallankumouksen ja sodan kokeminen Kyproksella 70-luvun puolivälissä ja lähes kymmenvuotinen siirtolaisuus Kanadassa ovat antaneet sekä käytännön elämänkokemusta että tietoa. Osa tästä kokemisesta on siirtynyt taustaksi ja innoittajaksi – lähihistorialliseen kirjasarjaan, jossa kuvataan suomalaistytön elämää vuosisadan alun Kanadassa ja sortovuosien Suomessa.
Vuonna 1999 julkaisi kirjailija – silloin jo nimellä Anna Amnell – astetta pienemmille lukijoille tarkoitetun version Aurora-teosten ensimmäisestä osasta."
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13. [Aurora-kirjat, myös 2. osassa]
"Pirkko Pekkarisen [= Anna Amnell] kirjoittamat Aurora-kirjat ovat ajan hermolla nykypäivän Suomessa, vaikka niiden tapahtumat on sijoitettu maantieteellisesti ja ajallisesti kauas. Kirjat kertovat taitelijaksi pyrkivän nuoren suomlaistytön elämästä vuosisadan alun Kanadassa. Suomessa oli silloin sortovuodet ja muualla maailmassa ihana aika, ”Belle Epoque”.
Båsk, Irja: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. [Haastattelu.] – Helsingin Sanomat 18.9.1996. ks myös HS:n arkistosta: HS- Kaupunki - 18.9.1996.
Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992 ) (Julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen):
”Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell] on kirjoittanut vanhan kunnon tyttökirjan, jossa suomalainen päähenkilö seikkailee Amerikan mantereella. Näillä sivuilla on jännitystä ja romantiikkaa L.M. Montgomeryn malliin, mutta sen rinnalla kirjailija tarjoaa runsaasti tietoa historiasta ja ennen kaikkea siirtolaisuudesta. Lukemisen arvoinen kirja kaikille 10-15 vuotiaille.”
KIrjamaailma 6/1991, sivu 15
"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati
"…sitä voisi luonnehtia myös eräänä näkökulmana lähihistoriaamme – nuoren tytön silmin katsellaan vain eri asioita kuin aikamiessiirtolaisen vinkkelistä."
Jaana Viuhko, Iisalmen Sanomat
"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."
Kerttu Manninen, Lapsen maailma
"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila, Kotimaa
"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti
Aurora ja Pietarin serkut 1993 (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen)
"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla."
Eila Jokinen, Etelä-Suomen Sanomat
Tuntee katselevansa maalausta, kuvaa, jonka nähtyään tietää vuosisadan vaihteesta jotain aistien kautta välittynyttä."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat
"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela, Kirkko ja kaupunki
Aurora ja villikyyhkysten aika. 1995 (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen)
"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar [Aurora-kirjat]. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."
Majlis Qvickström kirja-arvostelussa :Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto. Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996
Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999. m/v-kuvitus: Matti Amnell
"Kirjassa käydään läpi matka Helsinkiin, laivamatka Atlantin yli ja saapuminen maahan, joka ulottuu valtamerestä valtamerelle. - - Molly, kirjan toinen nimihenkilö on pieni, orpo piikatyttö, jonka suurin haave on oppia lukemaan. Molly on kömpelö ja arka, mutta Auroran ja Maryn hellässä hoivassa hän rohkaistuu ja oppii lukemaan. - - Aurora ja Molly saattaa innostaa nuorta lukijaa tarttumaan Aurorasta kertovaan trilogiaan ja sukeltamaan tyttökirjojen ihanaan maailmaan." Marketta Härkönen, Virikkeitä 1/99, s. 22. Ibby Finland.
"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa, Aurora ja Molly. Ilkka 17.6.1999.
"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati (Aurora. Vaahteralaakson tyttö, 1991, 1.painos)
" Anna Amnellin kirja Pako Tallinnaan on vauhdikas, eikä toimintaa puutu. Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt [!]ja nopeasti luettava. -- Kirja sopii ikäisilleni ja nuoremmille, koska teksti on suurta ja kuvia paljon. Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille ja pienestä jännityksestä pitäville." Vilma Ruoho, 13 v, Helsingin Sanomat 2006
Pitempiä otteita kirja-arvosteluista eri vuosilta:
Lucia Olavintytär- kirjat
Lucia ja Luka 2013:
2016 UUSIN!
Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa eli aliossa on pitkä arvio kirjastani.:
Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat. 24.3.2016
"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---
Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
--tai lue lisää täältä
http://amnellanna.blogspot.fi/2016/04/jouko-gronholmin-kirja-arvostelu-turun.html
LUCIA JA LUKA
"Anna Amnellin uuden nuortenromaanin Lucia ja Luka (2013) alussa, Lucian perhe muuttaa Turkuun ja Juhana-herttuan uusi vaimo saapuu linnaan. Kolmas kaupunkiin saapuja on venetsialainen Luka. Amnellin aikaisempien Kyynärän mittainen tyttö -sarjan kirjojen tavoin maantieteellinen kuvaus on uusimmassakin rikasta. Aiemmin vauhti on otettu aikakauden suurista kaupungeista kuten Lontoosta ja Tallinnasta ja toisaalta Etelä-Suomen maaseudulta ja kylän kokoisesta Helsingistä. Tässä maailmassa 1500-luvun Turku on pieni kaupunki ja Turun linna "mahtava harmakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa". Lucian lyhytkasvuisuus, yläluokkainen tausta ja aikakauden tytöille harvinainen opillinen sivistys luovat lähtökohtaa linnakuvaukselle. Varkailta linnaan piilotetulle Lucialle linna on ympäristönä kaksijakoinen: hän joutuu viettämään pitkiä aikoja rouvainhuoneessa, mutta pääsee lopulta vierailemaan myös herttuattaren tiloissa.
Toisen keskeisen näkökulman kirjaan tuo rohkea ja Lucian tavoin seikkailunnälkäinen Luka. Vauhdikkaaseen ja romanttiseen juonikuvioon, jossa varkaat suunnittelevat Lucian lisäksi Katariina Jagellonican ryöstöä, joutuu mukaan myös Juhana-herttua. Taustalla häämöttää itse Iivana Julma,"
Anne Volanen artikkelissa Vankityrmiä ja renessanssin loistoa. Turun linnan historiaa lasten- ja nuortenkirjoissa. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 2-6.
”Lucia ja Lucan tapahtumat sijoittuvat renessanssiaikaan, 1500-luvun Turkuun. Matti Amnellin mustavalkoinen kuvitus siivittää mielikuvitustamme. Sivuja selatessani muistelen lapsuuteni ja nuoruuteni lukukokemuksia joita hyvä kuvitus aina sävytti. Saatoin tuijottaa joitakin kuvia kauan ja palata niihin aina uudelleen. Olen niitä lukijoita jotka haluavat lukea suosikkejaan useita kertoja. –
Kirja aukesi sivulle 49 missä luvun nimi on Elämää pannukakun laidalla. Onpa hauska otsikko. Eipä muuta kun tutustumaan luutunsoittajien, renkien, linnojen, hirsimökkien, hovipoikien ja rekien maailmaan.
Kirjapaino oli jo keksitty. Kiitos ja kumarrus kaikkien himolukijoiden puolesta. ”
Rita Ahonen, lue lisää Ritan blogista
Pako Tallinnaan 2006
"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä, mutta ottaa selkeän kriittisesti kantaa myös siihen, että 1500-luvulla tytöt saatettiin naittaa hyvin nuorina. Kirjan lopussa on vielä hyvä lähdekirjallisuusluettelo sekä sanasto, joista kummastakin on erinomaista hyötyä. --
Kaiken kaikkiaan teosta lukiessa huomaa, että Amnell on tarkkaan perehtynyt paikallishistorian lisäksi Ruotsin historiaan. Hän nivoo faktatiedon luontevasti romaaniin. Kirjan kuvitus on Matti Amnellin, ja siitä kuvastuu historiallisen tiedon hyödyntäminen.--"Toivottavasti saamme tulevaisuudessa lukea lisää Luciasta ja hänen seikkailuistaan." Teresia Volotinen Virikkeitä-lehdessä (Virikkeitä 4/2006, sivut 45-46)
"Orvolla Maragaretalla on kiire karkuun äitipuolen valitsemaa sulhasta, joka voisi olla hänen isänsä. Margaretalla on sitä paitsi salainen poikaystävä. On mukavaa seurata vaihteeksi viatonta ja idealistista teiniromanssia.
Menneisyydestä löytyy paljon rumaa, jolta lapsilukijan soisi säästyvän. Amnell on samaa mieltä. Hän ei juutu selvittelemään kamaluuksia, eikä muutenkaan jämähdä historiallisen nippelitiedon selostamiseen. Pienikään lukija ei ehdi kyllästyä."
Natalia Laurila: "Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan". Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten Keskus 2006. 136 sivua. Vihdin Uutiset, sunnuntaina 26. marraskuuta 2006, sivu 5.
Ilahduin kovasti, kun näin Harry Potter -kuumeen ollessa kovimmillaan arvostelun Lucia Olavintyttären uusista seikkailuista eli kirjastani "Pako Tallinnaan" [2006] Helsingin Sanomissa. Ja paikkakin oli paras mahdollinen - sarjakuvien vieressä Lasten osastossa.
Arvostelijana on Vilma Ruoho, joka edustaa niitä henkilöitä, joille ensisijaisesti olen kirjoittanut. Vilma on 13-vuotias tyttö. Niin kuin aina hyvässä kritiikissä hän kertoo ensin kirjasta ja esittää sitten loppuarvion. En ole koskaan ilahtunut näin paljon kritiikistä. Viimeisessä kappaleessa Vilma kirjoittaa:
" Anna Amnellin kirja Pako Tallinnaan on vauhdikas, eikä toimintaa puutu. Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt [!]ja nopeasti luettava. -- Kirja sopii ikäisilleni ja nuoremmille, koska teksti on suurta ja kuvia paljon. Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille ja pienestä jännityksestä pitäville." Helsingin Sanomat 2006
Maria Loikkasen kirja-arvostelu
Maria Loikkanen kirja-arvostelu Pako Tallinnnaan -kirjasta Onnimanni-lehdessä
Kyynärän mittainen tyttö 2004:
Anna Amnell "--on aiemmissa kirjoissaan paneutunut innostuneesti ja asiantuntevasti 1800- ja 1900-luvun vaihteen historiaan. Valtiollisen historian ohella kirjailijaa kiinnosti Aurora-kirjoissa elämäntapojen ja kulttuurivirtausten tarkastelu. Nyt Amnell on paneutunut 1500-luvun eurooppalaiseen historiaan. --Amnellin kirjan seikkailujuoni seurailee historian mahdollisuuksia, kuvittelee ja keksii toden rajoissa." Ismo Loivamaa. Lapsen Maailma 2/2005
"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu? Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.
"-- kirja on hyvä ja lajityypiltään pitkään toivottu esimerkki helppolukuisesta historiallisesta varhaisnuortenkirjasta. Lyhyiden lukujen ja vaudikkaan juonen sommittelun ansiosta--[Kyynärän mittainen tyttö] tempaa hiukan kangerrellenkin lukuharrastustaan aloittelevan lapsen mielenkiinnon.-- [Amnell] on sommitellut myöhäiskeskiaikaan sijoittuvan kehitystarinansa kunnianhimoisesti, elävöittäen aikakautta tarkkaan harkituin yksityiskohdin - uuvuttamatta lukijaansa liiallisella tiedolla, vuosiluvuilla ja muilla detaljeilla. Suomen historiaan Lucian seikkailut linkittyvät Juhana-herttuan kautta.--" Päivi Heikkilä-Halttunen. Onnimanni 1/2005 "Suvaitsevaisuudesta historiallisesti":
"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä, nyt liikutaan esim. Gotlannissa, Lontoossa ja Tukholmassa. Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa. Suurimmalta osaltaan kertojanääni on Lucian, mutta väliin tarina fokusoituu myös aikuisten näkökulmasta. Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni.
[kirja] on kohderyhmälleen ennen muuta seikkailuromaani, jossa taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin. --" IBBY Finlandin julkaisun Kaarina Kolu. Virikkeitä 4/2004, ss 66-67:
"Sanasto ja kartta helpottavat lukemista ja antavat mukavasti lisätietoa historiannälkäisille. Nukketyttönä kohdeltavan Lucian kautta välittyy myös ajan naisenrooli vähäisine vaihtoehtoineen." Marika Uskali. Keskisuomalainen 23.7.2005 ja Savon sanomat 24.7.2005
Aurora-kirjat
"Lyhyetkin maininnat Anna Amnellin elämäntaipaleesta kuvastavat vilkasta ja usealle taholle suuntautunutta elämää. Opiskelu niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, vallankumouksen ja sodan kokeminen Kyproksella 70-luvun puolivälissä ja lähes kymmenvuotinen siirtolaisuus Kanadassa ovat antaneet sekä käytännön elämänkokemusta että tietoa. Osa tästä kokemisesta on siirtynyt taustaksi ja innoittajaksi – lähihistorialliseen kirjasarjaan, jossa kuvataan suomalaistytön elämää vuosisadan alun Kanadassa ja sortovuosien Suomessa.
Vuonna 1999 julkaisi kirjailija – silloin jo nimellä Anna Amnell – astetta pienemmille lukijoille tarkoitetun version Aurora-teosten ensimmäisestä osasta."
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13. [Aurora-kirjat, myös 2. osassa]
"Pirkko Pekkarisen [= Anna Amnell] kirjoittamat Aurora-kirjat ovat ajan hermolla nykypäivän Suomessa, vaikka niiden tapahtumat on sijoitettu maantieteellisesti ja ajallisesti kauas. Kirjat kertovat taitelijaksi pyrkivän nuoren suomlaistytön elämästä vuosisadan alun Kanadassa. Suomessa oli silloin sortovuodet ja muualla maailmassa ihana aika, ”Belle Epoque”.
Båsk, Irja: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. [Haastattelu.] – Helsingin Sanomat 18.9.1996. ks myös HS:n arkistosta: HS- Kaupunki - 18.9.1996.
Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992 ) (Julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen):
”Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell] on kirjoittanut vanhan kunnon tyttökirjan, jossa suomalainen päähenkilö seikkailee Amerikan mantereella. Näillä sivuilla on jännitystä ja romantiikkaa L.M. Montgomeryn malliin, mutta sen rinnalla kirjailija tarjoaa runsaasti tietoa historiasta ja ennen kaikkea siirtolaisuudesta. Lukemisen arvoinen kirja kaikille 10-15 vuotiaille.”
KIrjamaailma 6/1991, sivu 15
"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati
"…sitä voisi luonnehtia myös eräänä näkökulmana lähihistoriaamme – nuoren tytön silmin katsellaan vain eri asioita kuin aikamiessiirtolaisen vinkkelistä."
Jaana Viuhko, Iisalmen Sanomat
"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."
Kerttu Manninen, Lapsen maailma
"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila, Kotimaa
"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti
Aurora ja Pietarin serkut 1993 (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen)
"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla."
Eila Jokinen, Etelä-Suomen Sanomat
Tuntee katselevansa maalausta, kuvaa, jonka nähtyään tietää vuosisadan vaihteesta jotain aistien kautta välittynyttä."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat
"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela, Kirkko ja kaupunki
Aurora ja villikyyhkysten aika. 1995 (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen)
"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar [Aurora-kirjat]. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."
Majlis Qvickström kirja-arvostelussa :Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto. Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996
Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999. m/v-kuvitus: Matti Amnell
"Kirjassa käydään läpi matka Helsinkiin, laivamatka Atlantin yli ja saapuminen maahan, joka ulottuu valtamerestä valtamerelle. - - Molly, kirjan toinen nimihenkilö on pieni, orpo piikatyttö, jonka suurin haave on oppia lukemaan. Molly on kömpelö ja arka, mutta Auroran ja Maryn hellässä hoivassa hän rohkaistuu ja oppii lukemaan. - - Aurora ja Molly saattaa innostaa nuorta lukijaa tarttumaan Aurorasta kertovaan trilogiaan ja sukeltamaan tyttökirjojen ihanaan maailmaan." Marketta Härkönen, Virikkeitä 1/99, s. 22. Ibby Finland.
"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa, Aurora ja Molly. Ilkka 17.6.1999.